Haitarin sisältö
Läheinen hoitaa kotona henkilöä, joka ei pärjäisi siellä ilman hoiva-apua vakavan sairauden tai vamman vuoksi tai iän tuomien ongelmien takia.
Henkilö, joka auttaa apua tarvitsevaa läheistä päivittäin tai lähes päivittäin.
Henkilö, joka asuu kotona, mutta ei pärjää ilman läheisen antamaa hoiva-apua. Hoidettava voi olla lapsi, työikäinen tai iäkäs henkilö. Hän tarvitsee sairauden tai vamman vuoksi enemmän apua kuin tavallisesti.
Henkilö, joka auttaa paljon apua tarvitsevaa henkilöä kotona ja on tehnyt siitä sopimuksen hyvinvointialueen kanssa
Sopimuksen tehneelle omaishoitajalle ja hoidettavalle kuuluvat palvelut.
Kun henkilön hoito järjestetään läheisen avulla kotona, ja siitä tehdään sopimus hyvinvointialueen kanssa, tämä laki määrittää sopimuksen sisältöä.
Hakemus, joka täytetään ja toimitetaan sosiaalitoimeen, kun haetaan omaishoitajaksi.
Omaishoidon tuen hakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä lääkärintodistus henkilöstä, joka tarvitsee apua.
Viranomaisten tekemät päätökset hakemuksiin. Päätökset pitää saada kirjallisina.
Jos et ole tyytyväinen viranomaisen päätökseen, voit tehdä valituksen päätöksestä tietyn aikarajan sisällä (yleensä 30 päivää). Ohjeet valittamisesta ovat päätöksen mukana.
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen tuki. Se tarkoittaa, että jokainen hyvinvointialue voi itse määritellä kriteerit, joilla tuki myönnetään ja kuka saa sitä.
Sopimus, jonka läheistä kotona hoitava henkilö (= omaishoitaja) ja hyvinvointialue tekevät. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että omaishoidon tuen kriteerit täyttyvät, ja läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi.
Viranomaiset tekevät apua tarvitsevalle henkilölle hoito- ja palvelusuunnitelman. Suunnitelmassa on kerrottu hänen hoito- ja palvelutarpeistaan sekä millaisia palveluita hänen on mahdollista saada.
Maksetaan läheiselle, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. Kyseessä on palkkio, ei palkka.
Sopimuksen tehneelle omaishoitajalle kuuluu kaksi tai kolme vapaavuorokautta kuukaudessa
Sopimuksen tehneen omaishoitajan tulee saada tarvittaessa aika terveydenhuollon ammattilaiselle, joka tarkistaa hänen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyään.
Hyvinvointialue on vakuuttanut sopimuksen tehneen omaishoitajan, jos hän loukkaa itsensä läheisen hoitoon liittyvissä toimissa. Omaishoitaja voi saada tällöin jotain korvausta tapaturman aiheuttamista kuluista ja kuntoutuksesta.
Hoidettava henkilö on hoitolaitoksessa yhden tai useamman vuorokauden hoidossa tilapäisesti, esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajan.
Hoidettava henkilö käy kerran tai useamman kerran viikossa tai kuukaudessa kodin ulkopuolisessa toimintakeskuksessa. Siellä hänelle on toimintaa yhdessä muiden osallistujien kanssa. Päivätoimintaa ohjaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tämä voi olla yksi tapa järjestää omaishoitovapaa.
Läheinen, joka toimii omaishoitajan sijaisena omaishoitajan vapaapäivien ajan. Sijaishoitaja tekee tästä oman sopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
Hoidettava voi mennä perhehoitajan kotiin sijaishoitoon tai perhehoitaja voi tulla hoidettavan kotiin hoitamaan häntä. Tämä voi olla myös yksi tapa järjestää omaishoitajan vapaapäivä.
Hyvinvointialue voi myöntää palvelusetelin, jolla voi hankkia palveluita yksityiseltä yritykseltä, esimerkiksi hoitajapalveluita kotiin tai lyhytaikaishoitoa yksityisessä hoivapaikassa.
Yritys, joka tuottaa palvelun. Jos asiakas saa palvelusetelin hyvinvointialueelta, hän voi valita itselleen sopivan yrityksen listalta, jossa on ilmoitettu hyvinvointialueen kanssa yhteistyötä tekevät yritykset.
Esimerkiksi pyörätuoli, rollaattori, kyynärsauvat, wc-korotusistuin jne. Apuvälineitä saa ilmaiseksi, jos niille on terveydentilan vuoksi tarve.
Kela-taksi on Kelan myöntämä taksipalvelu terveydenhuoltoon liittyvissä käynneissä. Liikkumisen tuki tarkoittaa hyvinvointialueen myöntämiä palveluita, joita tarvitaan muihin liikkumismatkoihin arjessa. Kelan taksipalveluita ja hyvinvointialueen myöntämää liikkumisen tukea voi saada henkilö, joka ei pysty liikkumaan itsenäisesti tai julkisilla liikennevälineillä vamman tai sairauden vuoksi.
Esimerkiksi vaipat, katetrit, diabeteksen hoitovälineet jne. Niitä saa ilmaiseksi lääkärin lähetteellä, jos niitä tarvitsee yli 3 kk kestävän sairauden takia.
Asiakkaalta perittävä osuus hoito- tai palvelumaksusta.
Neuvoo ja auttaa ilmaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen epäselvissä tilanteissa (esim. jos ei tiedä, mitkä ovat omat oikeudet palveluihin tai on tyytymätön niihin).
Suomi on jaettu pienempiin alueisiin, jotka vastaavat alueensa asukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Hyvinvointialueita on 21. Näiden lisäksi Helsinki ja Ahvenanmaa vastaavat omista palveluistaan. Jokaisella hyvinvointialueella on omat kriteerinsä ja ohjeensa omaishoidon tuen myöntämisestä.
Sosiaalipalveluilla turvataan henkilön arjessa selviytymistä, huolenpitoa ja taloudellista pärjäämistä. Sosiaalipalveluita määrittävät sosiaalihuoltolaki (esimerkiksi kotihoidon palvelut) ja erityislainsäädäntö (esimerkiksi vammaispalvelut ja omaishoidon tuki).
Vastaa vammaisten ja alle 65-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden erityisten palveluiden tarpeista
Vastaa yli 65-vuotiaiden sosiaalipalveluiden tarpeista
Asiakirja, jolla voi itse määritellä, kuka saa hoitaa omia asioita silloin, kun ei itse enää pysty. Tulee tehdä jo siinä vaiheessa, kun vielä itse ymmärtää asiakirjan merkityksen.
Henkilölle, joka ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan tai tekemään edunvalvontavaltuutusta, määrätään toinen henkilö hoitamaan niitä. Tässä on raskaampi byrokratia edunvalvojalle kuin jos edunvalvontaa tehtäisiin edunvalvontavaltuutuksen perusteella.
Asiakirja tai kirjaus potilastiedoissa, jossa on kerrottu henkilön tahto siitä, miten häntä tulee hoitaa silloin, kun hän ei pysty itse sitä enää ilmaisemaan; esimerkiksi elvytyskielto tai kielto ylläpitää elämää keinotekoisesti, jos ei ole toivoa toipumisesta. Viranomaisten on noudatettava hoitotahtoa.
Voidaan kirjoittaa etukäteen paperille tai omiin terveystietokantoihin tietoa siitä, millaista hoitoa ja hoivaa toivoisi silloin, jos ei enää itse pysty sitä kertomaan. Esimerkiksi millainen ruokavalio on tärkeä ja millaiset tavat ovat itselle tärkeitä myös hoitolaitoksessa tai kotihoidossa. Hoivatahto on toive, se ei ole viranomaisia sitova asiakirja.
Asiakirja, jolla voi määritellä jo eläessä, miten haluaa järjestää hautaamisensa. Hautaustoimistoista ja niiden verkkosivustoilta saa asiasta lisätietoa.